Aristoteleen painovoimateoria

Aristoteleen painovoimateoria oli painovoimaa käsittelevä teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet liikkuvat kohti niiden luonnollista paikkaa. Teoria on esitetty teoksessa Taivaasta (4. kirja, luvut 1-3). Aristoteles esitti, että painaville kappaleille luonnollinen paikka oli Maan keskipiste, ja tämän vuoksi ne putosivat sitä kohti, eli alaspäin. Kevyille kappaleille luonnollinen paikka oli puolestaan taivaan kehillä, ja siksi kaasut, muun muassa höyry, liikkuivat poispäin maan keskipisteestä ja kohti taivaita ja Kuuta, eli ylöspäin. Liikkeen nopeus riippui samoin kappaleen painosta. Kappaleen painavuuden ja keveyden Aristoteles määritteli juuri sen perusteella, mihin suuntaan ne liikkuvat, ja esitti näin ensimmäistä kertaa nämä asiat lisämääreittä, kun taas kaikki aiemmat filosofit olivat pitäneet painoa ja keveyttä ominaisuutena, joka voidaan esittää vain suhteessa johonkin toiseen kappaleeseen. Suuntien "alaspäin" ja "ylöspäin" hän oletti olevan maailmanjärjestyksessä määrättyinä tiettyinä suuntina.